Kummallinen talvi. Ensin se ei
meinannut millään tulla. Sitten se tuli kylmänä ja lähes
lumettomana. Onneksi viime päivät ovat olleet upeita, aurinkoisia,
jäätävän kylmiä, viimaisiakin ja sen verran kosteita, että puut
ja pensaat ovat saaneet upean huurukuorrutuksen. Oksilla pienet
jääkiteet ovat kimaltaneet kuin timantit.
Viime yönä makkarin ikkunasta
avautuva maisema oli kummallinen. Aiempina öinä, viime viikolla,
ikkunasta kurkisteli lähes täydeksi kasvanut kuu, täysi kuu ja
sitten pikkuhiljaa vähenevä kupera kuu. Se oli kirkas, melkeinpä
häikäisevä, niin, että kuun juustokuvio näyttäytyi kaikessa
komeudessaan. Sen seurana taisi kierrellä yön ja parikin komea
Jupiter ja aamuöisellä taivaalla upea Venus.
Nuo havainnot maallikon arvauksella ja
Ursan sivujen avustuksella. Ihan pieniä tähtösiähän
keskikaupungin ikkunoista ei valosaasteen vuoksi saatakaan nähdä.
Mutta viime yönä Riksun taivas oli
ensi havainnolla viininpunainen, sitten se vaaleni ja muuttui
ruusunpunaiseksi ja sitten sieltä punaiselta taivaalta alkoi
harvakseltaan leijailla maahan suuria lumihiutaleita...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti