Vietimme eilen, Tuomaksen päivänä,
pikkujoulua Jyväskylässä pojanpoikien, Niklaksen ja Eliaksen,
kanssa. Jännää oli tietenkin pakettien avaaminen, arvailu mitä
niistä ilmestyy ja pelien pelaaminen, kirjojen lukeminen ja kuuntelu
sekä karkeilla herkuttelu. Mutta hauskinta oli päästä
pulkkamäkeen!
Vähäinen lumi nurmikolla sopivan kaltevassa paikassa tuotti riemastuttavat laskut: vauhdilla alas ja kipittäen ylös, taas alas ja taas ylös... monta, monta kertaa... Onneksi pulkkamäessä oltiin jo eilen, sillä eilisiltainen ja koko yön jatkunut sade olisi kai tehnyt koko riemusta tänään mahdottoman.
Tänään juhlittiin vielä piakkoin
tulevia Niklaksen 5-vuotissynttäreitä. Melkein synttärisankari
suhtautui ajatukseen oikein suopeasti, sillä tarhassakin oli jo
juhlittu joululoman aikana syntymäpäiviään viettäviä.
Juhlan kunniaksi pelattiin kierros Hoppsan-peliä. Ja kyllä yhdessä pelaaminen aina kannattaa. Se opettaa meille kaikille elämän raadollisia realiteetteja; se opettaa osallistumaan porukan peliin, yrittämään, voittamaan ja häviämäänkin. Ja opetuksista tärkein lienee, ettei aina voi voittaa.
Pieni joulu oli mumskalle ja papalle
iso ilo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti