Vuosikertavappuja

Ensimmäiset räntäräpisköt liisivät taivaalta Riihimäen kamaralle, kun avasin ulko-oven aikeissa lähteä kuuntelemaan kuinka paikalliset mieslaulajat kajauttavat ilmoille jo 60. kerran ”taas leivoset ilmassa leikkiä lyö...”. No, siitäpä kipaisin parin nurkan taakse Graniitille havaitsemaan, että tilaisuus lähes edellyttää vähintään 60 vuoden ikää (ettei erottuisi likaa joukosta eikä joutuisi silmätikuksi).

Kaikella hyvällä urheat ja melko iäkkäät laulajat kajauttivat kevätlaulunsa ja pappa totesi, että aika moni laulajista on tainnut olla mukana melkein alusta lähtien. Uutta verta kuoro kaipaisi ja koko Riksun vappu. Säällehän ei kukaan mitään voi, mutta vähäinen into laantuu kyllä räntä-/vesisateessa ja navakassa tuulessa. Ankealta näytti tunnelma myös musiikkitalolla, jossa ulkosalla oli ongintakoppi lapsille ja makkaragrilli nälkäisille sekä muutama vilusta hytisevä ihminen.

Poliittisen vapun osalta on sano nyt mitään, sillä kylmä vei meistä voiton ja tulimme kotiin napostelemaan viimeiset eilen paistamani rosetit. Viime vuonna, kun ilma oli kaunis ja kirkas, marssijoita oli silloinkin vähän. Tuntuu, kuin marssien aika olisi ohitse ja että aatteen voimaa (?) voisi osoittaa jollain muullakin keinolla.

Iltapäivällä riksulaiseen vappuun kuuluva vanhojen mopojen, moottoripyörien ja mobiilien kulkue oli suht näyttävä. Sitä oli ihan mukava katsella olohuoneen ikkunasta. Viime vuonna olimme kadun varrella, sen toisella puolella paahtavassa auringonpaisteessa.

Semmoisia ovat vaput, eivät suinkaan veljiä keskenään. Tänä vappuna keittiön ikkunan alla kukkii kuitenkin jo vaahterapuu...

Tässä muutama kuva tältä vuodelta. Useampia, lähinnä sattumanvaraisesti löytyneitä, liitin tuonne muistojen sivulle, http://mumskat.blogspot.fi/p/muistolaatikos.html.