perjantai 19. huhtikuuta 2013

Sirkus kävi Riksussa



Kauniita naisia ja komeita miehiä, urheita ja rohkeita ammattilaisia kaikki, taitava taskuvaras ja naurettavan hauskat klovnit, neljä kamelia, hevosia, hupaisa pikkuponi ja rautahermoinen ampuja sädehtivällä kiilteellä ja värivalojen välkkeellä kuorrutettuina upean orkesterimusiikin säestyksellä tuli ja valloitti yleisönsä. Se oli kotimainen, mutta samalla hyvin kansainvälinen, Sirkus Finlandia.

Se tuli Riksuun maanantaisen Turengin esityksen jälkeen, pystytti toistatuhatta istumapaikkaa sisältävän telttansa ja järjesti kaupungissa kaksi näytöstä. Sirkuslaiset, yhteensä noin sata taiteilijaa, muusikkoa sekä teknistä ja avustavaa henkilöä tulivat kimpsuineen, kampsuineen ja pyörien päällä kulkevine koteineen Peltosaareen, jäähallin vierelle, lumen sulamisvesien pehmentämälle kentälle.

Kiertäminen ja säistä piittaamattomuus kuuluu varmasti sirkuslaisten 
ammattitaitoon. Sirkus onkin aina varma kevään merkki.

Suuren teltan kätköistä ilmestyi illan aikana pyöreälle estradille toinen toistaan notkeampia ja voimakkaampia naisia ja miehiä, ne isot kamelit ja yllättäen esiin taiottu koirasusikin. Paitsi komeaa ja äänekästä, illan ohjelma oli myös hauska ja ajoittain henkeäsalpaavan jännittävä. Mahtoiko nuoralla korkeuksissa kävellyt Ramon tehdä kiepin vaijerin ympäri tarkoituksella vai tosiaan vahingossa? 
Me kaikki kuitenkin vetäisimme syvään henkeä ja olimme aidosti iloisia, kun mies palasi pienelle parvelleen ja jatkoi esitystä – seuraavaksi puujaloilla nuoralla taiteillen.

Sirkuksen jännimmät jutut olivat ihan muuta kuin hattara ja keppikarkit. Tyttärentyttäristä Sara, 5 v., piti ehdottomasti parhaana taljajousitaituria, tamperelaislähtöistä Aleksi Martinia, ja Nea, 3 v., Jose Michel -klovneja, jotka osasivat paitsi soittaa, myös läträtä veden kanssa ja lisäksi hauskuuttaa meitä omalla äidinkielellämme niin, että tarjolla oli myös hauskaa sanasoppaa. 
Itse ihastelin kolmannen polven sirkustaiteilijan, Melanie Chyn taiteilua mahtava moottoripyörä kumppaninaan. Melanie on sirkustirehtöörin kertoman mukaan saanut sukunsa perintönä sveitsiläisen tarkkuuden, italialaisen temperamentin ja kiinalaisen taidokkuuden.

Sirkus Finlandia pyrkii sekin pysymään saman suvun estradina. Se perustettiin huhtikuussa 1976 ja on siirtynyt pari vuotta sitten isältä pojalle. Sirkuskaravaani matkaa Suomessa kauden aikana yli 8000
kilometriä, ja iso teltta pystytetään ja puretaan vuosittain 120 kertaa.

Illan juontaja, Timo-Taikurina tunnettu Timo Kulmakko kiitteli aktiivista ja runsasta yleisöä: ”Kiitos, että olette täällä. Sen vuoksi mekin voimme olla täällä.” Meitä oli onneksi aika monta, ja toivottavasti seuraavillakin paikkakunnilla, Orimattilassa, Nastolassa, Kouvolassa, Inkeroisissa, Kotkassa..., väkeä riittää. Vain se varmistaa, että sirkus tulee kaupunkiin myös ensi vuonna.

Kouvolassa on hyvä juhlistaa Sirkus Finlandian areenan äärellä maailman sirkuspäivää; sitä vietetään 20. huhtikuuta. Tervemenoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti